Vielä on kesää jäljellä!

Neljä viikkoa vielä tytön kanssa tätä hellettä ja sitten suoralla lennolla Suomeen. Syynä on se, että puolen vuoden ulkomailla oleskelun jälkeen meidät katsottaisiin muuttaneen viime syksynä pysyvämmin ulkomaille ja lapsilisistä lähtien kaikki sosiaalietuudet saattaisi joutua maksamaan takaisin. Lisäksi luulen, että ne huhtikuun jälkeen koittavat yli neljänkymmenen asteen päivälämpötilat eivät ole sen rahan arvoisia. Tyttö on innoissaan mummolaan lähdöstä ja mahdollisesti vielä lumen näkemisestä. Minä taas toivoisin saavani pitkästä aikaa syödä rullakebabin. Ihan oikeasti haaveilen saavani sen katsastusta vaille olevan kesäautoni ensimmäisen kerran liikenteeseen 14 vuoden omistamisen jälkeen! Tuon poikamies-aikojen päättötyön oli määrä suorittaa hääautonkin tehtävää, mutta niissä hääjärjestelyissä oli (kuulemma) tärkeämpiäkin asioita, kuin auton jarrujen rassaus. Nyt sille hommalle on otollisempi ajankohta, kun tiedossa on pitkä kesä ilman töitä ja muuta ohjelmaa. Lisäksi henkilökohtainen ohjelmakoordinaattorini on juhannukseen asti yli 6 000 kilometrin päässä meistä.

Hassua suunnitella Suomeen paluuta, kun juuri muutama päivä sitten saimme tytön kanssa Qatarin ID:t, eli henkilökortit, jotka ovat samalla oleskeluluvat seuraavaksi noin 10 kuukaudeksi. Me ei olla siis enää pelkkiä turisteja! Id-prosessi oli kyllä aika pitkä ja monivaiheinen. Omalta osaltani siihen sisältyi pari verikoetta, keuhkojen röntgen-kuvaus, sormenjälkien (tai oikeastaan koko kämmenien jälkien) ottaminen, sinitaustainen passikuva ja allekirjoitus. Tytöllä riitti pelkkä passikuva. Id-prosessin myötä nyt olisi mahdollisuus myös ajaa paikallinen ajokortti. Auton hankkimisen kannalta tämä kevät on tietysti jo taputeltu, mutta en kyllä ole ihan varma kannattaako sitä autoa hankkia vielä ensi talvenakaan. Autot täällä on toki vähintään puolet halvempia kuin Suomessa ja bensakin maksaa vain 30 senttiä litralta. Mutta toisaalta taksilla ajelu maksaa sen 2-5 euroa kerta ja lisäksi pääsee aina oven eteen, eikä tarvitse etsiä parkkipaikkaa. Toisaalta nyt tai ei koskaan olisi tilaisuus ostaa joku Lamborghini tai Ferrari. Niillä kun se parkkipaikkakin tuntuu löytyvän aina oven edestä.

Laskin tässä, että tämä meidän ensimmäinen "talvi" täällä Qatarissa tulee kestämään tarkalleen saman verran kuin armeijani, eli 180 aamua. Saavutukset näiltä ajoilta tulevat myös olemaan aika samat. Päivärahat ja muutama lisäkilo vyötärölle. Ampumaradallakin täällä käytiin, mutta sieltä käteen ei jäänyt ampumataitomerkkiä, vaan korvatulpat. Erona armeijaan on toki sekin, että nämä kaksi tupakaveriani eivät tiettävästi ole muuttamassa tämän jälkeen asumaan eri puolille Suomea. Kertaamaankin pääsen jo heti ensi syksynä. Kokemuksia täältä tultiin kuitenkin hakemaan ja niitä muistoja voidaan kultailla sitten joskus toppahaalaria pukiessa ja jäistä tuulilasista raapiessa. Täällä lämpimässä sitä on aika nopeasti unohtanut sen, että jossain päin maailmaa ulos lähtiessä pitää pukea jotain erillisiä ulkovaatteita. Meidän ainoat vain ulkona käytössä olevat vaatteet kun ovat kengät ja lakit. Muuta pukemista ei eteisessä tapahdu. Toki hiekkalaatikkoleikkien jälkeen on syytä vaihtaa toiset vaatteet ennen sohvalle istumista, kun sitä tuhannen hiekkapölyä voi tulla lapsen kengistä eteisen lattialle sen verran, että ne hiekat olisi joskus syytä viedä hiekkalaatikkoon takaisin.

Koronarajoitukset täällä on pysyneet viimeisen kuukauden ajan samana. Leikkipaikat on edelleen kiinni ja ravintoloissa 15-30% kapasiteetti sisätiloissa ja ulkona 50%. Kasvomaski pitää olla päässä aina kun asunnon ovesta astuu ulos. Vaikka kävisi vain alakerrasta kahvia hakemassa tai viemässä roskia samassa kerroksessa olevaan jätekuiluun. Joskus ihan hävettää jos vahingossa on maski jäänyt pois ja joku tulee vastaan. Parta ajamatta ja hirveät silmäpussit, niin parempi vain pitää sitä maskia. Poliisikin tekee ratsioita myös asuintaloihin, mutta todennäköisyys on toki aika pieni. Sakko maskittomuudesta on silti rapeat 50 000 euroa. Täälläpäin ne maskit ei onneksi maksa juuri mitään. Varsinkin jos käyttää kuten teepusseja, eli niin kauan kuin narut kestää.


Kommentit